maanantai 30. joulukuuta 2013

Vuosi 2013 - Behind the Scenes

Tämäkin vuosi loppuu vääjäämättä ja tässä kohtaa alkaa menneiden muistelu. Uuden vuoden kunniaksi paljastamme mitä inventointien kulisseissa tapahtui. Seuraavassa Kodak-hetkiä, Indiana Jones -hetkiä, epätoivon hetkiä ja onnenhetkiä. Näitä kaikkia mahtui vuodelle 2013.


Tästä se kaikki alkoi: lähtö. Neljän kuukauden kenttätyö odotti. Kotimatka taittui viikonloppuisin lentäen.
Keski-Suomen inventointitiimin puolikas pellolla. Inventointipäivänä käveltyjä kilometrejä ei lasketa.
Metsään pystytetty raja inventointiryhmien välillä. Haapajärven tiimi pysyi juuri ja juuri omalla puolellaan.
Arkeologi työssään jossakin päin Keski-Suomea.
Ehkä noin sadannen tervahaudan dokumentointia. Alkoi sujua rutiinilla.
Tässä jossakin sen pitäisi olla... Löytyi! Kivikautisella asuinpaikalla. Paikalle johdatti hieno yhdistelmä korkeuskäyriä ja laserkeilausaineistoa. Ajoitustuloksia saadaan keväämmällä.
Ei pelkkää työtä. Yöttömän yön aurinko juhannuksena Saimaalla.
Ei ole totta! Itkisikö sitä vai nauraisi? Liiankin tuttu tilanne.
Kaikki kielletty kiehtoo.
Perusmeininkiä. Aina on autot saatu irti.
Kulttuuriperintöä löytyy myös saarista ja tänä vuonna niille ei tarvinnut uida.
Ei lämpö luita riko, mutta klo 9 liika on liikaa.
Arkeologin survival kit. Kahvi, aurinkorasva ja mustunut banaani sulassa sovussa.
Välillä töissä oli mukana myös saattaja - heille suuri kiitos! Taustalla näkyvien kahden kiven välistä kulkee Suomen ja Venäjän raja. Raja on kulkenut tällä paikalla jo vuonna 1617 solmitusta Stolbovan rauhasta lähtien, mutta nykyiset kivet on laitettu paikalle 1830-luvulla.
Joskus työ vaati myös järeämpää kalustoa. 
Vapaapäivänä Suomussalmen kesäteatterissa.
Arkeologin harrastuspäivä Lustossa.
Aina ei suju kuin Strömsössä...
Matalikko
Metsän taikaa
Kohti auringonlaskua - ja kotia.
Hyvää uutta vuotta 2014!



maanantai 23. joulukuuta 2013

Nyt käymme joulun viettohon


 Rauhallista ja rentouttavaa joulua kaikille!

torstai 19. joulukuuta 2013

Kyly, banja, suovdnji, saun ja bastu - saunakulttuuria metsistä

 "Saunarauha on kotirauhaa ja joulurauhaa kalliimpi, sen me maailman ensimmäisenä kylpykansana hyvin tiedämme."
- Sakari Pälsi - 

Sauna on aina ollut osa suomalaisten elämää. Siellä on synnytty, kuoltu ja peseydytty puhtaaksi niin pahoista hengistä kuin savottatyöstä. Tämän hienon perinteen kunniaksi kokosimme yhteen metsätalousmailta löytynyttä saunakulttuuria Rautavaarasta Posiolle.


Niittysauna, Taivalkoski

Tämä alun perin tuohikattoinen sauna löytyi Taivalkoskelta joen rannasta kahden suon väliseltä metsäsaarekkeelta. Viereisellä suolla on kaksi niittyladon jäännettä. Saunan luonnonkivistä tehty kiuas on sijainnut oviaukon vieressä. Kahdella seinällä on kivillä tuetut neliskulmaiset tuuletusaukot ja rakennuksen hirret on veistetty sisä- ja ulkopuolelta tasaisiksi. Yhteen oviaukon yläpuolella olleista hirsistä on veistetty kirjaimia ja kuva. Saunaa on luultavasti käytetty 1940-50 -luvuille saakka. Puusto metsäsaarekkeella on yli 100 vuotta vanhaa.

Niittysauna
Kirjaimia ja kaiverruksia yhdessä saunan hirsistä.
Kivellä tuettu tuuletusaukko.





Tervapirtti/sauna, Taivalkoski

Tervahautojen vierestä löytyy toisinaan pieniä hirsistä rakennettujen pirttien jäännöksiä. Joskus näistä pirteistä on jäljellä enää sammaleen ja varpujen peittämä kivikasa, mutta tämä tervapirtti oli verrattain hyvin säilynyt. Kiuas on tehty luonnonkivistä ja kahdella seinällä on pienet tuuletusaukot. Hirret ovat savun seurauksena sisäpuolelta mustuneet. Rakennus on kooltaan 4 x 4 m ja kiukaan halkaisija noin 2 m. Pirtti sijaitsee noin 20 m päässä tervahaudasta.

Tervapirtti
Tuuletusaukko

Mustunutta seinää


Kruununmetsätorpan sauna, Rautavaara

Repolan kruununmetsätorpan alueella on useita rakennusten ja kellareiden jäännöksiä. Yksi rakennuksista on sauna, jossa on luonnonkivistä tehty kiuas. Päärakennus on rakennettu vuonna 1902, mutta saunan tarkasta rakennusvuodesta ei ole tietoa. Kruununmetsätorppaan liittyy mielenkiintoinen kuriositeetti, sillä torpan lähellä on kuoppa-asumuksen jäänne. Kuopassa tiedetään asuneen vanhemman naishenkilön vielä 1950-luvun paikkeilla.

Repolan tilan sisältä mustunut sauna.

Asuinkuopan jäännös


Autiotilan sauna, Rautavaara

Tämä autiotilan saunarakennus on ollut kaksiosainen: siinä on ollut hirsirakenteinen sauna ja lautarakenteinen eteinen. Kiuas on tehty luonnonkivistä.

Pihlaja on vallannut saunan jäänteet

Nurkkasalvosta


Porokämpän sauna, Kittilä

Tämä puoliksi palanut porokämpän sauna oli saanut uuden katon. Sisältä löytyi kunnon lauteet ja puulämmitteinen kiuas. Seinäkirjoitukset ja hiirten jätökset nurkassa kertoivat, ettei saunaa oltu käytetty ihan viime vuosina. Saunan alla oli lisäksi havaittavissa vanhemman rakennuksen perusta.

Puoliksi palaneen saunan takapuoli
Lauteet


Mystinen sauna, Kittilä

Tuli koitui usein saunojen kohtaloksi. Kittilän takamailta löytyi tämä kevyesti palanut sauna, jossa oli kattoakin jäljellä. Sisältä löytyivät sekä lauteet että tynnyrimallinen kiuas.

Sauna Kittilän takamailla
Lauteita, kiuas ja palanutta kattoa


Kierrätyssauna, Posio

Rakennuksia on voitu kierrättää ja yksi esimerkki tästä on tämä Posiolla sijaitseva neulaskoppi, josta oli tehty sauna. Neulaskopissa säilytettiin alun pitäen uittopadon neulaisia eli puita, joilla säännösteltiin veden virtauksen määrää. Kiuas tässä entisessä neulaskopissa, nykyisessä saunassa, on moderni.

Neulaskopista tehty sauna

Sauna sisältä


Saunakulttuurin liittyvät jäänteet

Saunarakennusten lisäksi inventoinnissa on tullut vastaan monia saunakulttuuriin kuuluvia esineitä. Tässä niistä muutama:

Saniaisten valtaama pönttöuuni

Arabian valmistama pesuvati

Porin Mainio -merkkinen saunan vesipata

Pönttöuuni kattilahatulla


Lopuksi muutama kuva saunarannoista, jotka kuuluvat kiinteästi yhteen saunarakennusten kanssa.


Metsänvartijan tilan saunaranta

Autioituneen maatilan saunaranta

Joutsenpariskunta saunarannassa


 Oikein rauhallista ja saunan täyteistä joulua kaikille!

torstai 12. joulukuuta 2013

Joulupukintie

Kaikki tietävät, että Joulupukki asuu Korvatunturilla. Joulupukkitieteen harrastajana olen kuitenkin alkanut aprikoida, että onkohan näin ollut aina? Niinpä viime kesänä jouduinkin tunnekuohun valtaan Kemiönsaaren Skinnarvikissä, jossa törmäsin useisiin Joulupukkiin liittyviin kulttuuriperintökohteisiin. 

Ensinnäkin näyttää siltä, että Joulupukki on asunut kivikaudella Etelä-Suomessa ja nimenomaan Skinnarvikissä. Näin on pakko päätellä, sillä siellä on Joulupukintie, joka kulkee kivikauden asuinpaikan läpi. Kuka muukaan siellä olisi voinut asustella kuin Joulupukki?

Joulupukin varhaisia asuinsijoja Joulupukintien varressa. Paikalta on löydetty mm. kvartsi-iskoksia, joista on kivikaudella valmistettu myös joululahjaesineitä.


Toisekseen hieman tuosta asuinpaikasta etelään on hiilimiilun jäännös, joten näyttää siltä, että Joulupukki on valmistanut hiiltäkin. No se on luonnollista, sillä tarvitsevathan tontut rutkasti hiiltä pajaansa, jossa takovat kaikenlaisia tarvekaluja lahjasäkkeihin.


Hiilenvalmistus on paikalla ollut valtavaa. Vielä nykyäänkin tonttujen muinaisesta hiilenvalmistusmiilusta on nähtävissä laaja kumpare Joulupukintien varressa. Mitä, onko tuo puna-asuinen miilun päällä tonttu vai itse Joulupukki!

Niin ja olihan siinä miilun vieressä kivisen uunin jäännöskin. Ilmiselvästi pajan paikka.

Tonttujen pajasta on jäljellä kivisen uunin jäännös ja sitä ympäröivää pajarakennetta, joka erottuu kumpareena.

Jossain vaiheessa Joulupukki on kuitenkin vaihtanut asemapaikkansa Korvatunturille syystä, jota emme vielä tiedä. Muutto on kuitenkin tapahtunut joskus kivikauden jälkeen. Ikävä kyllä tämän tarkempaa ajankohtaa on vielä mahdotonta sanoa, mutta luulisin, että Joulupukin eriaikaisia asuinsijoja tulee jatkossa löytymään muualtakin Suomesta. Joulupukkitiede on tieteenalana vielä kovin nuori, joten ajan karttuessa myös tietämyksemme tulee lisääntymään. Pitäkää silmät auki, kun liikutte metsissä!

Tonttuterveisin, Jouni

perjantai 6. joulukuuta 2013

Oi maamme Suomi

Parhaita paloja Suomen luonnosta inventoijiemme ikuistamina.

Vaaramaisemaa Taivalkoskella.

Kostonjärvi, Taivalkoski

Lintukoto, Taivalkoski
 
Näkymä ulkoilmatoimiston ikkunasta. Taivalkoski.

Syksyn satoa

Mystinen hete, Taivalkoski.

Ruskaa Sodankylässä.

Näkymä Porkkavaarasta Rovaniemen, Kolarin ja Kittilän rajalta. Paikka on toiminut myös Kemin ja Tornion lappien, Ruotsin ja Venäjän sekä Uppsalan ja Turun hiippakuntien rajana.

Koppelon pesä, Kittilä

Laattojen liikehdintää. Taatsin seidan takana on mannerlaattojen liikkeestä syntynyt kanjoni. Kittilä.


 Metsän Kuninkaan jäljillä. Valkeala


Kutukaloja keväisessä purossa. Hattula


Majavalampi Evon retkeilyalueella. Hämeenlinna


Tavallista runsaampi sinivuokko Evon retkeilyalueella. Hämeenlinna
 


Vienan reitiltä. Suomussalmi.

Keijun vaiko menninkäisen kenkä? Lehijärven uhrikiven viereen unohtunut. Hattula

Hiisisuo Pudasjärvi




Inaattijärven maisemia, Pudasjärvi

Hyvää itsenäisyyspäivää!